Lisää lukijoita

Tämän viikon kiperä kysymys kuuluu: Mistä lisää lukijoita blogiini?
Päädyin googlettamaan aihetta, vaikka tunnilla aika kattavasti asiasta keskusteltiin. Ajattelin, että Googlen kautta voisin saada uusia vinkkejä, mutta aika lailla samat asiat googlettamalla nousevat kuin mitä tunnilla puhuttiin. Eli tiivistettynä: kommentoimalla, linkkaamalla ja helpottamalla blogin seuraamista saa lisää lukijoita.

Itse en ole kova lukemaan blogeja, keskityn ennemmin kirjoihin ja vielä niin, että itse joutuu sivuja kääntelemään. Kirjan sivut ovat mukavaa vaihtelua näyttöpäätteen tuijottamiselle. Enkä nyt missään nimessä sano, että blogit ovat huono juttu. Itse tarvitsen tarinan jatkumista, jotta kiinnostun. Nämä ovat varmasti osa syitä, miksi tämän viikon aihe tuntuu mielestäni vaikealta.

Jos mietin, että kuinka saisin itseni tyyliset tarinatyypit lukemaan blogia? No, jotta itse kiinnostun täytyy blogissa olla jatkuva juttu, jota käsitellään mielellään vielä hauskaan sävyyn. Esimerkiksi jonkun reppureissaajan matkapäiväkirja voisi toimia, mutta treenipäiväkirja ei toimi. Kuvat ovat myös olennainen osa kiinnostuksen heräämistä. Kauniit kuvat eksoottisista maisemista ovat paljon kivempia, kuin jonkun kuvat omista lihaksistaan salin peilin kautta otettuina. Ruokablogit toimivat siinä suhteessa, että niistä on kiva etsiä uusia reseptejä ja innoitteita, mutta välttämättä vakituiseksi seuraajaksi ei minusta olisi. Tästä voimmekin vetää johtopäätöksen, että myös blogin kategorialla on väliä lukijoita haviteltaessa.

Uusi alusta, uudet jutut

Heipä hei, täällä taas oppimisblogin kimpussa. Viime keväänä kirjoittelin edellistä oppimisblogiani Markkinointiviestintä-kurssin tapahtumista WordPressin alustalle. Sanotaan, että vaihtelu virkistää, niinpä päätin siis kokeilla toista blogialustaa. Pakko näin alkuun sanoa, että henkilökohtaisesti pidän enemmän WordPressin alustasta. Ehkäpä kyseessä on vain tottumiskysymys. Voimme palata tähän tykkäämiseen uudestaan muutaman käyttökerran jälkeen.

Back to basics! Elikkäs tämän blogin loin Verkkokirjoittaminen-kurssia varten ja aiheeni vaihtuvat viikoittain. Itse olen pirkanmaalainen Kymenlaaksoon eksynyt opiskelija. Aina puhutaan kulttuurieroista maiden välisinä eroina, mutta kolme vuotta Kymenlaaksossa asuneena on pakko todeta, että kyllä niitä kulttuurieroja on ihan maankin sisällä. Ei nämä kulttuurierot niin suuria ole tämän alle kahdensadan kilometrin välillä, mutta kyllä niitä on. Suurimpana erona huomaan ihmisten käyttäytymisen. Täällä pysytellään omissa ympyröissä, ja uudet ihmiset ovat UUSIA ihmisiä. Toki kyseessä voi olla ihan luonnekin, eikä saa yleistää, mutta...

No, mutta tässä tämän päivän jutut. Tästä onkin hyvä siirtyä opparin pariin Pharrell Williamsin Happy-laulun tahdissa.